Rippijuhlat

Rippikoululaisen juhlapäivä alkaa konfirmaatiomessulla. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Nuoret rukoilevat yhdessä, ja heidän puolestaan rukoillaan. Konfirmaatiossa Jumala siunaa ja vahvistaa nuoria sekä yksilöinä että osana seurakuntaa.

Konfirmaatio on nuorten oma juhla. Vanhemmilla ja läheisillä on konfirmaatiossa tilaisuus rukoilla nuoren ja hänen tulevaisuutensa puolesta yhdessä muun seurakunnan kanssa. Konfirmaatiomessu kestää yleensä noin 1,5 tuntia.

Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle oikeuden

  • toimia kummina
  • osallistua ehtoolliselle itsenäisesti
  • asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias

Rippijuhlien järjestäminen

Useimmat viettävät rippijuhlia kotona, jos tilat sallivat. Vuokratilaa juhlia varten voi kysyä myös seurakunnalta. Sekä konfirmoitavat että omaiset pukeutuvat rippijuhliin siististi. Juhliin voi kutsua myös rippikoulun isosia ja työntekijöitä. Jos isosten ja rippipapin käyntiä toivotaan, heidät on huomaavaista kutsua juhlaan etukäteen.

Juhlan ohjelmaksi riittää esimerkiksi kahvitus ja vapaamuotoinen seurustelu. Vanhempien, kummien, isovanhempien tai muiden vieraiden lyhyet puheet juhlistavat toki tilaisuutta.

Isovanhemmille ja kummeille on tapana antaa muistoksi rippikuva. Kuvalla voi kiittää myös muita juhliin osallistuneita ja muistaneita. Monet lähettävät kuvallisen kiitoskortin kaikille rippijuhliin osallistuneille.

Konfirmoitavia nuoria alttarilla ottamassa vastaan ehtoollista.

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa