Kirkkoherranvaali

Kirkkoherranvaalin liittyvästä hallinto-oikeuden päätöksestä on tehty valituslupahakemus

Helsingin hallinto-oikeus antoi 29.2.2024 ratkaisunsa kirkkoherranvaalia koskevassa valituksessa ja hylkäsi kirkkoherran vaalissa olleen toisen hakijan pastori Matti Nikkasen valituksen. Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön Nikkanen jätti huhtikuun alussa valituslupahakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nikkasen mukaan päätös virkavalinnasta ja oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä, sekä hallinto-oikeuden päätös valituksen hylkäämisestä on kumottava kirkkolain, perustuslain ja tasa-arvolain vastaisena. Korkein hallinto-oikeus päättää valitusluvan myöntämisestä, minkä käsittelemiseen menee keskimäärin puoli vuotta.

Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että seurakuntaneuvosto on voinut painottaa kirkkoherran valinnassa määrittelemiään, hakuilmoituksessa ilmoitetun mukaisia viran erityisiä tarpeita ja hakijoiden sopivuutta tehtävään niiden kannalta sekä pitää Grönroosia tämän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja tekemänsä kokonaisarvioinnin perusteella valittajaa ansioituneempana ja soveltuvampana kysymyksessä olevaan virkaan. Hallinto-oikeus katsoo seurakuntaneuvoston osoittaneen, että Grönroosin valinta on perustunut muuhun hyväksyttävään seikkaan kuin sukupuoleen.

Kirkkoherranvaalissa Katri Grönroos sai 11 ääntä, ja hän on toiminut vt. kirkkoherrana reilun kahden vuoden ajan. Matti Nikkanen sai yhden äänen.  Prosessin pitkittyminen on erittäin valitettavaa seurakunnan työyhteisön ja toiminnan sekä seurakuntalaisten kannalta.

Kirkkoherranvaalista tehty valitus hylättiin hallinto-oikeudessa

Helsingin hallinto-oikeus antoi 29.2.2024 ratkaisunsa kirkkoherranvaalia koskevassa valituksessa ja hylkäsi valituksen. Kirkkoherranvaali toimitettiin jo 17.11.2021. Vaalissa Katri Grönroos sai 11 ääntä ja Matti Nikkanen yhden äänen. Nikkanen teki vaalista oikaisuvaatimuksen, jonka seurakuntaneuvosto hylkäsi, sekä helmikuussa 2022 valituksen hallinto-oikeuteen.  Valituksessa esitettiin, että valinta on perustuslain, kirkkolain ja tasa-arvolain vastainen, ja seurakuntaneuvosto on ylittänyt harkintavaltansa valitessaan kirkkoherraksi Grönroosin. Valituksen mukaan virkaan ei valittu pätevintä hakijaa, vaan ilman hyväksyttäviä syitä toista sukupuolta oleva vähemmän ansioitunut hakija.

Hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan, että seurakuntaneuvosto on osoittanut, että Grönroosin valinta on perustunut muuhun hyväksyttävään seikkaan kuin sukupuoleen, ja päättäessään kokonaisarvion perusteella valita kirkkoherran virkaan Grönroosin ja hylätessään oikaisuvaatimuksen se on tehnyt päätöksensä harkintavaltansa rajoissa. Päätökset eivät ole lainvastaisia. Näin ollen valitus on hylättävä.

Hallinto-oikeuden päätökseen voi valittaja hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä.

Valituksen hylkääminen on otettu huojentuneena vastaan. Yli kahden vuoden ajan Katri Grönroos on toiminut kirkkoherrana, eikä häntä ole voitu asettaa virkaansa. Tämä on vaikuttanut myös koko seurakunnan henkilöstöstrategiaan. Nyt toivomme jo asian tulevan lopulliseen päätökseensä.

Seurakuntaneuvosto on antanut hallinto-oikeudelle lausunnon - valitus on hylättävä

Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Raaseporin suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoa antamaan lausunnon kirkkoherranvaalista jätetyn valituksen johdosta. Seurakuntaneuvosto on toimittanut Helsingin hallinto-oikeudelle 22.4.2022 mennessä lausunnon, jonka mukaan kirkkoherranvaalista tehty valitus on perusteeton ja se on hylättävä. Lausunnossa todetaan, että seurakuntaneuvoston virkavaalia koskeva päätös ei ole kirkkolain, perustuslain eikä tasa-arvolain vastainen, eikä seurakuntaneuvosto ole ylittänyt harkintavaltaansa valitessaan Katri Grönroosin kirkkoherran virkaan. 

Katri Grönroos jatkaa Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin virkamääräyksen mukaan vt. kirkkoherrana, kunnes kirkkoherran virka vakinaisesti täytetään. 

Kirkkoherranvaalista valitus hallinto-oikeuteen

Kirkkoherranvaalista on jätetty valitusajan umpeutumiseen mennessä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Näin ollen kirkkoherran viran vakinainen täyttäminen siirtyy eteenpäin. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt vaalissa valitun pastori Katri Grönroosin 1.3.2022 alkaen vt. kirkkoherraksi, kunnes kirkkoherran virka vakinaisesti täytetään.

Kirkkoherranvaalista oikaisupyyntö – seurakuntaneuvosto totesi aiheettomaksi

Raaseporin suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston toimittamassa kirkkoherran vaalissa 17.11.2021 tuli valituksi pastori Katri Grönroos. Vaalin toinen ehdokas pastori Matti Nikkanen jätti seurakuntaneuvostolle oikaisuvaatimuksen koskien koko valintaprosessia ja vaalin tulosta. Hän väittää mm. päätösjärjestystä virheelliseksi, prosessia syrjiväksi ja ehdokkaiden ansiovertailua epätasapuoliseksi. Hän vaatii myös, ettei seurakuntaneuvosto voi laittaa vaalin tulosta täytäntöön edes väliaikaisesti. Oikaisuvaatimus pitää sisällään salassa pidettävää tietoa.

Seurakuntaneuvosto on selvitysten perusteella todennut kokouksessaan 20.01.2022 pastori Matti Nikkasen oikaisuvaatimuksen väitteet aiheettomiksi ja yksimielisesti päättänyt hylätä sen. Tämän lisäksi voidaan todeta, että viranhoitomääräyksen antaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli ja seurakuntaneuvostolla ei ole sen suhteen toimivaltaa.

Lisätietoja antaa Raaseporin suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mika Niemi.

Katri Grönroos on valittu uudeksi kirkkoherraksi

Raaseporin suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi vaalikokouksessaan 17.11.2021 uudeksi kirkkoherraksi seurakuntapastori Katri Grönroosin. Vaalissa annettiin yhteensä 12 ääntä, joista Katri Grönroos sai 11 ääntä ja siirtolaispappi Matti Nikkanen  1 äänen.

Katri Grönroosin (54) on tarkoitus aloittaa virassaan 1.3.2022 nykyisen kirkkoherran Esa Lahtisen jäädessä eläkkeelle. Vs. kirkkoherraksi Esa Lahtisen vuosiloman ajaksi 11.1.-28.2.2022 Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt Katri Grönroosin.

Seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherran

Uusi kirkkoherra valittiin välillisellä vaalilla eli seurakuntaneuvosto teki valinnan kelpoisiksi todettujen hakijoiden välillä pitkän vaaliprosessin päätteeksi.

Syyskuun alussa päättyneeseen hakuaikaan mennessä kirkkoherran virkaa hakivat:  Katri Grönroos (54), Raaseporin suomalaisen seurakunnan seurakuntapastori ja Matti Nikkanen (41), Etelä-Saksan siirtolaispappi Münchenissa.

Välillistä vaalia varten Espoon hiippakunnan tuomiokapituli antoi lausunnon hakijoista seurakunnalle 12.10.2021. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Lausunnot eivät ole julkisia. Seurakuntaneuvosto haastatteli hakijat 25.10.21. 

Ehdokkaiden tekemät esittelyvideot olivat nähtävissä YouTube-kanavallamme. 

Vaalipaneeli toteutettiin 4.11.21 klo 17 Karjaan kirkossa. Tilaisuuden juonsi seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mika Niemi. Tilaisuudessa  myös kirkkoväellä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille.

Kirkkoherra Esa Lahtinen kuvaa alla olevassa kirjoituksessaan monitahoista vaaliprosessia.

Lisätietoa välillisestä vaalitavasta evl-sivustolta.

Yhteydenotot vaaliin liittyvissä asioissa sähköpostitse osoitteeseen raaseporin.seurakunta@evl.fi

Kirkkoherra Esa Lahtisen kirjoitukset kirkkoherran vaaliin liittyen

Uusi kirkkoherra on valittu

Jään alkuvuodesta 2022 eläkkeelle, ja uudeksi kirkkoherraksi on valittu Katri Grönroos seurakuntaneuvoston vaalikokouksessa 17.11.21. Vaalissa annettiin yhteensä 12 ääntä, joista Katri Grönroos sai 11 ääntä ja Matti Nikkanen 1 äänen. Katri vihittiin papiksi vuonna 2015, ja hän sai viranhoitomääräyksen seurakuntaamme. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2022.

Vaali-iltana Katri yllätettiin Pohjan kirkossa, jossa hän oli vapaaehtoisten iltakirkkotiimiläisten ja muusikoiden kanssa toimittamassa Iltakirkkoa. Iltakirkon päätteeksi menimme lääninrovasti Juhani Korten, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan Mika Niemen ja muutaman muun luottamushenkilön kanssa kukittamaan vastavalitun kirkkoherran. Katri asetetaan kirkkoherran virkaan juhlamessussa 27.3.2022 Karjaan kirkossa.

Uuden kirkkoherran valintaprosessi on ollut monitahoinen. Vaalien valmistelu aloitettiin jo kuluvan vuoden alussa. Helmikuussa seurakuntaneuvosto teki päätöksen välillisestä vaalista, joka tarkoittaa sitä, että valinnan tekee seurakuntaneuvosto Espoon hiippakunnan kapitulin kelpoisiksi todettujen hakijoiden välillä. Valmisteluryhmä Mika Niemi, Joni Grundström ja Leena Ruusunen ovat olleet koostamassa esityksiä neuvostolle. Usein ryhmää on täydentänyt ammatillista johtajuutta omaavat neuvoston jäsenet. Tuomiokapituli määräsi valmisteluvahvuudeksi myös Lohjan rovastikunnan lääninrovasti Juhani Korteen. Keväällä seurakuntaneuvosto ja työntekijät työstivät yhdessä kirkkoherran valintaan liittyviä seurakunnan erityistarpeita, jotka olivat valinnan perusteita.

Syyskuun alussa päättyneeseen hakuaikaan mennessä kirkkoherran virkaan saatiin kaksi hakemusta. Tuomiokapitulin nimeämä haastatteluryhmä haastatteli hakijat, ja lokakuussa kapituli antoi heistä lausunnon, jossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Lokakuussa myös seurakuntaneuvosto haastatteli hakijat.

Lokakuun lopulla hakijat tekivät omat esittelyvideonsa, jotka ovat olleet nähtävissä seurakunnan Facebook- ja nettisivuilla sekä YouTube-kanavalla. Marraskuussa toteutettiin Karjaan kirkossa vaalipaneeli, jossa myös kirkkoväellä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille. Yleisökysymyksiä tehtiin runsaasti ja monipuolisesti molemmille ehdokkaille. Ehdokkaat pitivät myös lyhyet puheet omasta lempivirrestään ja uudesta strategiaprosessin vetämisestä. Tilaisuuden juonsi seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Mika Niemi.

Nyt on helpottunut olo. Kiitollisuus alkaa nousta. Kirkkoherran valinta on monen virallisen tahon yhteistyötä. Etenkin luottamushenkilöt, työntekijät ja seurakuntaväki ovat olleet vaativan epätietoisuuden vallassa, kunnes päästiin niihin hakijoita eritteleviin tehtäviin ja viimein valintaan. Katri Grönroosin valinnan jälkeen on tullut paikalliselta väeltä pelkästään kiitosta. Joulun aika aloittaa onneksi uuden kirkkovuoden, niin iso kiitos omasta ja seurakunnan puolesta kaikille. Toimitan läksiäisjuhlamessua sunnuntaina 9.1.22 klo 12 Karjaan kirkossa, ja sen jälkeen kokoonnutaan juhlatilaisuuteen Isoon Pappilaan, jonne on ennakkoilmoittautuminen.

Viihtyköön joulussasi lepo ja rauha sekä tuokoon uusi vuosi iloista yllätystä elämääsi.

Esa Lahtinen, kirkkoherra

Viimeinen syksy viranhoidossa 

Viimeinen pääsiäinen, helluntai, juhannus ja pitkä kesäloma säästölomineen. Rovastin mieli tekee mutkia ja muistumat työntyvät esiin. Ihmiset ovat niin tärkeitä, niin useat paikkakuntalaiset avaavat hengen, joka vain heillä on. 

Soisin yhteisöllisyyttä, joka on väkevämpää tähän vielä koronan korostamaan aikaan. Ihmisyyden olemukseen kuuluu kasvollisuus. Kasvojen menetystä on jo sekin, että ei tule kohdatuksi rajoitusten takia, mutta jospa jo taas voitaisiin enemmän kuin viime syksynä.  

Elämä kutsuu töihinsä. Onneksi… 

Viimeiseksi koitokseksi voi nimittää kirkkoherran valintaa. Hakuaika virkaan päättyy 8.9. Tuomiokapituli haastattelee hakijat ja lähettää seurakuntaan heistä lausunnon 12.10.  

Nyt valmistellaan seurakuntaneuvoston päätöstä varten sitä, miten ja milloin täällä seulotaan hakijoita lääninrovasti Juhani Korteen toimiessa vaalin valmistelijana. Todennäköinen valintapäivä on 17.11.2021. Sitä ennen ehdokkaat tekevät itsestään esittelyvideon, heitä haastatellaan, tentataan ja mitä muuta. Siitä neuvosto päättää 16.9. 

Siunaus on sitä, ettei hyvä lopu. Olkoon meillä siis jatkumo, josta riittää. 

Syyskuussa 2021,

Esa Lahtinen, kirkkoherra 

Kirkkoherran virka tulee hakuun elokuussa

Valmistelut perusteellisine keskusteluineen ovat valmiina. Seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran. Erityistarpeet on päätetty hakua varten. Tuomiokapitulia on pyydetty laittamaan virka auki.

Kirkkoherran viran auki laittaminen edellyttää edeltäjän irtisanoutumista. Loparien ottaminen olikin sisätöitä vaativaa, vaikka päivämäärät oli jo kalenteriin laskettu ja vaikka ajankohta pidettävine loppulomineen on yhdeksän kuukauden päässä. Viipyilin itseni kanssa eri vaiheissa työhistoriaa täällä ja muuallakin.

Muutin tänne Pohjaan 20 vuotta sitten ajatuksella, että tuleehan ainakin kirkkoherran tehtävät haltuun, kun kahdessa seurakunnassa Pohjassa ja Karjaalla niitä harjoittaa. Sitten haen eteenpäin. Ihminen suunnittelee, Jumala antaa askeleet.

Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on suunnitellut aikatauluja. Todennäköisesti virka tulee auki 9.8. ja haku päättyy 8.9. Monen seurakunnan kirkkoherran viran täyttö vaatii kapitulin väeltä valmistelua haastatteluineen sekä pätevyyden ja asioiden tarkastamisineen niin, että kapituli voi antaa lausuntonsa hakijoista meille istunnossaan 12.10. Vasta sen jälkeen voimme täällä haastatella hakijat, teettää esittelyvideoita ja näyttöjä valintaa varten.

Seurakuntaneuvoston valintakokous lienee marras-joulukuun vaihteessa. Ajankohta riippuu siitä, kuinka paljon on ehdokkaita, ja mitä heillä teetetään. Virkamääräyksen anto voi siirtyä tammikuulle 2022, koska tuomiokapitulin istuntoajat ja muutoksenhakumenettely voivat vaatia aikansa.

Kesä meitä kaikkia vaalikoon ja vakuuttakoon, että elämä uusiutuu ja vihertää kaikesta huolimatta. Toivo kuitenkin elää, että saisimme olla koolla jotenkin.

Toukokuussa 2021

Esa Lahtinen, kirkkoherra

Kirkkoherran valinta on tulevaisuuden ennakointia 

Perinteisen talven ja pakkasten jälkeen on kevään odotus huipussaan.  

Maaliskuu on toimintakertomusten ja tilinpäätösten kuukausi. Edellinen vuosi mittaillaan, punnitaan ja sanoitetaan. Arvio toteutuneesta vaikuttaa tulevaan toimintasuunnitelmaan. Suunnitelmat ja määrärahojen varaaminen niitä varten on perushallintoa. Vuosi sitten tuli sellainen muutosten muutos, että ei voinut kokoontua ollenkaan. Kuitenkin oli hyvä, että perustyö oli hyvin suunniteltu rippikouluja myöten. Ilman niitä olisi ollut vielä vaikeampaa löytää sitä, mitä edelleen oli mahdollista toteuttaa uusin keinoin. 

Seurakunnan käyttöön hyväksytty Yhdessä-strategia asettaa maalis-huhtikuuhun suunnittelua, joka liittyy syksyyn, ensi vuoteen ja suunnitteluvuosiin. Hankkeiden jatkuvuus ja uudet avaukset punnitaan. Keiden kanssa tehden saamme vahvuutta ja mieltä enemmän. Nyt jo pitää olla mielessä vuosi 2022. Uusi kirkkoherra aloittaa, ja seurakuntavaalit ovat kaiken ohella iso ja elintärkeä urakka. 

Pienten ryhmien työtapa on käytössä, kun työntekijät ja luottamusväki keräävät perusteita uuden kirkkoherran valintaa varten. Tulevaisuuskeskustelu on nyt vähän erilaista, mutta odotukset liittyvät myös siihen, että olemmeko niin elävä yhteisö, että tänne on hyvä tulla luomaan johtajapalvelua. 

Vakautta valintatyöhön antoi keskeisesti yksimielinen seurakuntaneuvoston päätös siitä, että kirkkoherran valinnan tekee seurakuntaneuvosto äänestäjiltään saamalla valtuutuksella. Epävarma epidemiatilanne ei anna sijaa sille, että voisi luoda kattavaa vaalia järjestävää organisaatiota Uudenmaan maantieteellisesti suurimman seurakunnan alueelle. 

Espoon hiippakunnan tuomiokapituli laittanee toukokuun kokouksessa viran auki ja vahvistaa, että seurakuntaneuvosto voi tehdä kirkkoherran valinnan. Hakuaika mennee elo-syyskuulle. Ennen kuin kapituli on haastatellut hakijat ja antanut heistä lausunnon sekä seurakuntamme täällä on löytänyt tavan seuloa hakijoita valintaa varten, eletään jo joulukuun tuntumassa. Hallinnolliset muutoksenhaut voivat pitkittää prosessia. Tuomiokapitulin käytäntö on nimetä lääninrovasti vaalin toimittajaksi. 

Uusi kirkkoherra saanee virkamääräyksen tammikuussa 2022 tuomiokapitulilta. 

Ihminen saa silloin taas odottaa, se on ihmisen luova, ainutlaatuinen osa, uutta kevättä… Olkoon elomme mieltä ja sielua uusiutuneesti ruokkivaa. 

Maaliskuussa 2021

Esa Lahtinen, kirkkoherra

Kirkkoherran valintatapa on pohdinnassa

Vanhan kirkkoherran työkilometrit alkavat täyttyä tämän vuoden lopulla. Uuden viranhaltijan valintaprosessi on lähtenyt käyntiin. Kevään aikana odotamme vielä koronan otteen hellittämistä ja keräämme työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä toiveita, mitä uudelta kirkkoherralta odotetaan. Seurakunnan jäsenet voivat evästää heille odotuksiaan ja olla yhteydessä valinnasta ja muusta seurakuntaan liittyvästä. Seurakuntaneuvoston jäsenet pohtivat kahden valintatavan välillä: välitön suora vaali, jossa 18 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset voivat äänestää tai välillinen vaali seurakuntaneuvoston päätöksen mukaan. Valintatavalla on merkitystä siihen, kuinka kauan valintaprosessi kestää ja mitä etukäteistoimia tarvitaan ennen valintaa. Espoon tuomiokapituli on luonnollisesti mukana seulomassa ja haastattelemassa hakijoita ja antaa heistä lausunnon seurakunnan valintaa varten. Kapituli päättää myös välillisen vaalin suorittamisesta, mikäli neuvostomme sitä pyytää.

Välitön vaali on haastava, koska koronapandemian vaikutusta on vaikea ennustaa. Mikäli halutaan Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren äänestysalueet, se merkitsee kolmea lautakuntaa ja niihin täytyy valita yli 20 jäsentä. Jos luovutaan äänestysalueista ja tyydytään yhteen vaalilautakuntaan, jäseniä tarvitaan ainakin kymmenen. Ennakkoäänestystä varten täytyy olla valmiudessa lautakunnan lisäksi työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. Välitön vaali edellyttää myös monia tilaisuuksia eri puolilla seurakuntaa, missä hakijat voivat esitellä itseään. Ehdokkaan kampanjointi on myös todennäköinen välittömässä vaalissa, mikä voi altistaa yllätysvalintaan. Mikäli päteviä hakijoita on useampia, tuomiokapituli asettaa vain kolme heistä vaalisijoille. Muut hakijat putoavat jo siinä vaiheessa pois.

Välillisessä vaalissa neuvosto valitsee kaikista hakijoista virkaan sopivimman. Seurakunnan omat papit voivat hakea kirkkoherran virkaan. Monet tilaisuudet ovat suotavia tässäkin tavassa, että ehdokkaat tulevat tutuiksi, puhumattakaan muista esittelyistä. Neuvoston valinta ei myöskään altista koronavaikutuksille eikä mahdollisesti äänestysprosentin pienuudelle. Välitön vaali edellyttää vaalinäytteen eli messun toimittamista kapitulin määräämänä sunnuntaina. Myös välillisessä vaalissa voidaan neuvoston päätöksellä pyytää näytteen antamista, joskin eittämättä merkitsevä osa kirkkoherran työtä on nykyisessä heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa johtajantyöpalvelu monella tasolla, kuten seurakunnan strategian toteuttaminen, hallinnolliset tehtävät ja esimiehenä toimiminen.

Helmikuussa 2021

Esa Lahtinen, kirkkoherra